Gwendorian Kennel - Mittelöintiä kerrakseen!

Ensi viikon perjantaina olemme jo valmiita uusiin koteihin! 

Pitkän pitkäperjantain päätteeksi Manteli synnytti neljä ihanaa ja virkeää pentua! Emme odottaneet pentujen saapuvan näin nopeasti, mutta siitä huolimatta kaikki on oikein hyvin. Pentuja on kaksi tyttöä ja kaksi poikaa, kaikki ovat mustia kuten odotinkin.




Synnytys sujui oikein mallikkaasti, vaikka Manteli olikin ensikertalainen. Pennut tulivat noin puolen tunnin välein, viimeinen odotutti itseään tunnin verran. Pennut ovat aika tasaisen kokoisia, eivät mitään jättiläisiä kuten ei emonsakaan. Nyt jäädäänkin vain seuraamaan pienten kasvua!

Pikkuhiljaa kesä alkaa olla lopuillaan ja on aika päivitellä kuulumisia.

Pennut ovat muuttaneet omiin koteihinsa. Kaksi tytöistä muutti Kemiin, toinen näistä on minun sijoitustyttöni ja tulevaisuuden toivo Manta. Bertta meni kotikoiraksi värivirheen vuoksi. Kolmas tyttö, Ansa, muutti Pudasjärvelle Saagamurun kenneliin ja toivotaan kovasti, että hekin saavat pennusta jatkoa kasvatukselleen. Tytöistä Manta ja Ansa ovat melko vahvaluontoisia ja Bertta niin kiltti ja suloinen, ettei niitä siskoiksi uskoisikaan.




Suurempi saksalaisemme, Myrtti, alkaa olla kasvanut jo ison tytön mittoihin. Voi olla, että Myrttikin nähdään näyttelykehissä vähän myöhemmin tänä vuonna, riippuen toki sen kehityksestä.


Jörö on päässyt hellusteluhommiin pariinkin otteeseen. Tällä hetkellä en anna Jöröä astutuskäyttöön ennen kuin näen millaisia näistä kasvaa sekä luonteen että terveyden suhteen, toki toivon myös rodunomaista ulkonäköä. Jörölle on odotettavissa pentuja mustan nartun kanssa Damirazin kenneliin sekä soo…

Pennut ovat kasvaneet hurjasti! Niille on kehittynyt selkeät omat luonteenpiirteet, niille on valittu sopivat kodit ja ulkonäkökin alkaa jo ilmenemään.


Bragging Brittany, tulevalta kutsumanimeltään Manta. Manta on minun suosikkini ja muuttaa sijoituskotiin Kemiin. Se on ahne, itsenäinen ja vahvatahtoinen pieni tyttö. Viihtyy hyvin yksinäänkin, oman tiensä kulkija. Ottaa kuitenkin kontaktia ihmiseen, ei rimpuile käsittelyssä ja ei kitise turhia. Ei säpsähdä mistään ulkopuolisesta asiasta. Nyt jo komentaa, jos palvelu on liian hidasta. Äitinsä luontoinen tyttö. 

Bewitched Belinda, tulevalta kutsumanimeltään Bertta. Bertta muuttaa myös Kemiin. Bertta on värivirheellinen, sen kaula ja maha ovat valkoiset, sekä kaikki tassut kuin dipattuja valkoiseen maaliin. Se on hurjan söpö ja herttainen luonteeltaan. Hieman herkkänahkainen, mutta kiltti tyttö. Se on ensimmäisenä juoksemassa lasten syliin ja aina valmis suukottelemaan. On kaikista eniten sylikoira ja voisi köllötellä sylissä vaikka kuin…

Muru synnytti 12.5. äitienpäivän aamuna minulle parhaimman lahjan, kolme pientä prinsessaa! Kaikki tytöt olivat väriltään mustia, yksi kuitenkin valkoisilla merkeillä ja sukilla (värivirheellinen). Nyt pennut ovat jo 1,5 viikkoa ja pikkuhiljaa alkaa luonne-erotkin ilmenemään. Kaikilla pennuilla on jo alustavasti kodit, jos pentuja vapautuu, olen yhteydessä kiinnostuneisiin koteihin.






 Viime sunnuntaina pennut täyttivät yhden viikon ja saivat viralliset nimet. Suurin ja itsenäisin tyttö on Bragging Brittany (sininen panta), keskikokoinen kiltti tyttö on Beaming Bette (violetti panta) ja pienin valkomerkkinen on Bewitched Belinda (vaaleanpunainen panta). Nyt vain seuraillaan pikkuisten kehitystä ja mietitään kuka on mihinkin kotiin sopivin luonteeltaan.

Murun synnytys lähenee pikkuhiljaa, tällä hetkellä menossa 59 vuorokausi. On jo vähän hankala liikkua, mutta vielä hyppää sänkyyn ketterästi. Edellisen pentueen aikaan Muru oli selkeästi enemmän turvoksissa ja olo oli hyvin hankala jo paljon aiemmin. Josko nyt olisivat pennutkin vähän pienempiä ja hoikempia. Tiineysröntgenissä näkyi varmuudella kolme tulokasta, onneksi ei tarvi jännittää enää kuin muutama päivä! Näistä pennuista ei kuitenkaan kotiin jää yhtään, mutta aion kuitenkin laittaa jonkun pennun sijoitukseen jatkoa ajatellen.



Kävin tänään Murun tyttären Sirin kanssa Raahen ryhmänäyttelyssä. Kyseessä oli Sirin ensimmäinen näyttely. Olimme pentuluokassa ja Siri sai kunniapalkinnon ja oli rotunsa paras pentu. Paremmin ei olisi voinut mennäkään! Siri tuntuu hieman jännittävän tuollaisissa tilanteissa niin annan sille hetken aikaa kasvaa, ennenkuin mennään seuraavan kerran. Muuten se on kylkö oikein herttainen ja ihana typykkä. Jörönkin olin ilmoittanut, mutta se juuri sattui pudot…