torstai 7. maaliskuuta 2019

Pentuja laitettu tilaukseen

Meinasi jo epätoivo yllättää oman mielen, kun Murun ja Jaren treffeillä ei näyttänyt millään löytyvän yhteistä säveltä... Odotus kuitenkin palkittiin, kun Muru eilen vihdoin päätti että nyt on oikea aika. Ensimmäinen astutus oli vasta juoksun 18. päivä ja tänään otetaan vielä uusinta.


Sulhasena komea ja mukavaluonteinen Jare, Saagamurun Sokka Irti.




Tässä hellustelijat yhdessä, odotettavissa ainakin soopeleita ja mustia pentuja toukokuun alussa.



Pellon ryhmiksessä onni potki!

Viime viikonloppuna käväisimme Pellon ryhmänäyttelyssä. Lauantaina Jörö oli toiseksi paras uros ja sai ensimmäisen SERTinsä. Sunnuntaina tämä pikkuinen poika oli rotunsa paras ja sai myös toisen SERTin! En olisi koskaan osannut uskoa tällaiseen menestykseen pienen pojan kanssa, joka ei ole vielä edes 11 kuukautta. Nyt voikin Jörö jäädä rauhassa vaihtamaan pentuturkin pois, seuraavan kerran näyttelyyn sitten ison pojan karvassa.


Jörö on ollut aina upea pentu ja toivon että siitä kehittyy upea aikuinen. Se on ollut neljässä pentynäyttelyssä, joista jokaisesta saavutuksena kunniapalkinto ja ROP sekä yhden kerran RYP-3. Junioriluokassa se on ollut kolme kertaa, PU3 JA VARA-SERT, PU2 ja SERT, PU1 SERT ja ROP! Toivon että menestys jatkuu tulevaisuudessakin.


Murukin oli Pellossa mukana, se sai lauantaina AVO EH1 ja sunnuntaina AVO H. En suurempia odottanutkaan, tiukat tuomarit ja ihan koiran näköiset arvostelut sieltä tulivat. Ja lisäksi kuvatodistetta, kuinka paljon Muru tykkää näyttelemisestä. 😁😌

torstai 28. helmikuuta 2019

Juniorit ja pentutoiveita

 Meillä eletään jänniä aikoija, kun odotellaan Murun parhaita päiviä ja pääsyä hellustelemaan. Nuoriso alkaa olla jo isoa, ainakin lähes kaikki, niin onkin jo ikävä pennuntäyteisiä päiviä.

Sijoitustyttö Sirin kanssa oltiin viimeistä kertaa näyttelytreeneissä pari päivää sitten. Suunnittelin että kesällä voisi käydä jossakin näyttelyssäkin. Siri on jo iso tyttö, vähän yli puoli vuotta. Siri on 5,6kg ja kotimittauksella 32cm korkea. 




Kotoisat junioritkin, Jörö ja Manteli, ovat kovasti kasvaneet ja kehittyneet. Jörö on jo iso poika ja täyttää vuoden jo reilun kuukauden kuluttua! Ennakkoon syntymäpäivälahjaksi on tilattu aika terveystutkimuksiin. Minä arvostan, Jörö ei ehkä niinkään. Manteli on vielä pieni, ainakin fyysisesti. Ego sillä on vähintäänkin kerrostalon kokoinen. Meidän pieni alikersantti. Jörö on nyt 8,3kg ja säkä kotimittauksella 36cm. Manteli 3,4kg ja 23cm.




Jörö ja Muru ovat menossa tulevana viikonloppuna Pellon ryhmänäyttelyyn. Murun osalta ei suuria toiveita ole, turkkia ei kovin ole ja juoksu saa mielen apeaksi muutenkin. Talvi on vienyt värinkin nenästä, mutta eipä ole lihava! Viime vuosina on tullut aina sanomista pulskuudesta ja nyt Muru onkin ollut dieetillä. Jörö on vielä niin nuori, että vaikea sanoa mitään. Mutta tottakai omalle kultapojalle toivoo aina menestystä, minun silmissä se on ainakin kaunein ja ihanin! ;) Tämän näyttelyn jälkeen jäämme lomailemaan ja odottelemaan pentuja, josko olisi onnea ja saisimme useita kauniita prinsessoja ja komeita prinssejä. Odotettavissa soopeleita ja mustia pentuja.





lauantai 16. helmikuuta 2019

Koulutuksella Kamuksi, osa 2

Tämä kirjoitus käsittelee luennon loppuosaa, laumakäyttäytymistä ja hyvää johtajuutta.

Laumakäyttäytyminen ja laumanjohtajuus ovat hyvin vahvasti toisiina liittyviä asioita. Hyvän ja reilun johtajan edessä koira uskaltaa epäonnistua. Se voi huomata, että olet tyytymätön, mutta uskaltaa silti yrittää uudelleen lannistumatta. Jos ohjaaja on koiraa kohtaan arvaamaton, seo n koiralle kaikkein raskainta. Koira ei ymmärrä, miksi ohjaaja, sen oma laumanjohtaja, on epälooginen ja välillä rankaisee samasta asiasta, mikä on taas toisinaan sallittua. Jos tunnet itsesti turhautuneeksi ja riidanhaluiseksi, on silloin parempi olla tekemättä koiran kanssa mitään. Älä missään nimessä pura turhaumaasi koiraan!

Luennolla keskusteltiin myös Googlen luotsaamasta hankkeesta, aiheenayvän johtajuuden analysointi. Tämä toteutettiin kysymällä ihmisiltä, mitkä he näkevät hyvän johtajan parhaiksi ominaisuuksiksi, ja sitten palautteista haettiin yhtäläisyyksiä. Tässä joitakin eniten yhtäläisyyksiä saaneita vastauksia;
- Hyvä johtaja on hyvä valmentaja, keskustelee kasvokkain alaisten kanssa, tarjoaa alaisilleen heidän vahvuuksiinsa pohjautuvia ratkaisuja
- Delegoi valtaa tiimillensä eikä puutu yksityiskohtiin. On kuitenkin saatavilla, jos ryhmmä tarvitsee neuvoja
- Osoittaa mielenkiintoa tiiminsä jäsenten menestyksen ja henkiläkohtaiseen hyvinvointiin
- Opettelee tuntemaan alaisensa myös työajan ulkopuolella
- On tuottava ja tuloskeskeinen
- On hyvä viestijä ja kuuntelee tiimiänsä
- Auttaa alaisiaan urasuunnittelussa
- Pitää huolta teknisistä taidoistaan
Lopputuloksena ominaisuudet vaikuttavat melko itsestäänselvyyksiä. Tärkeysjärjestys oli yllättävää, tekninen osaaminen oli ominaisuuksista vähiten tärkeää. Sen sijaan tärkeää oli, että johtaja osaa johtaa alaisiaan ihmisinä ja että johtaja voi järjestää kahdenkeskistä aikaa alaistensa kanssa.

Nämä ominaisuudet ovat, osa suoraan ja osa ei niin suoraan, käännettävissä koiraharrastukseen sopiviksi. Ohjaajan täytyisi ylläpitää hyvän johtajan taitoja. Oma koira täytyy tuntea, sitä täytyy osata lukea, muuten sitä on mahdoton ohjata ja kouluttaa.

Tärkeää on myös se, että tykkää omasta koirastaan. On turhaa vääntää koiran kanssa, josta ei pidä. Oli kyse sitten fyysisestä tai psyykkisestä ominaisuudesta. Aina eivät kemiat vain kohtaa. Joskus on myös koiran parhaaksi, että se vaihtaa kotia tai ohjaajaa.
Omistajan tehtävä on ottaa uhkakuvat vastaan ja pyytää koira taka-alalle, esimerkkinä remmirähjäys. Kannattaa miettiä, oletko ohjaaja, jota koira vie, vai oletteko toimiva pari? Koira kertoo kyllä paineennoususta fyysisillä merkeillä, joten ennakoi ja opettele lukemaan koirasi tunnetilaa. Selkeät visiot auttavat etenemään, joten suunnittele harjoitukset ja tilanteet etukäteen. Tekemisen pitää olla hauskaa, mutta kenelläpä ei huonoja päiviä olisi.

Koira on laumaeläin. Koko sen elämä perustuu laumakäyttäytymiseen ja lauman arvojärjestykseen. Lauma tuo aina mukanaan paremman mahdollisuuden selvitä esimerkiksi ravinnonhankinnasta. Lauma tuo suojaa yksilöille, saman lauman jäsenet harvoin tappelevat pahoin. Näitäkin toki on, ja harvoin ne enää sen jälkeen samaan laumaan mahtuvat. Laumahieraskia perustuu hyvin pitkälti lauman henkisiin ja fyysisiin voimasuhteisiin. Johtaja ei ole aina suurin ja voimakkain vaan henkisesti vakain.

Koiran ominaisuuksista pehmeys on se, joka antaa hyvän ohjattavuuden, mutta tuo samalla myös herkkyyttä virheille. Pehmeä koira muistaa hyvät ja huonot asiat ja reagoi niihin herkästi. Pehmeää koiraa kohtaan et voi koskaan käyttää kovia otteita. Kova koira taas kestää erehdyksiä ja virheitä, eikä ole niistä millänsäkään.

Jotkut yksilöt ovat koko ikänsä pyrkyreitä ja pyrkivät laumassa ylöspäin. Mitä vahvempi koira on luonteeltaan, sitä kovempaa se pyrkii johtoon.

Demokratia vai diktatuuri?

Koira ei ymmärrä demokratiaa, vaan ylempiarvoinen on aina alempiarvoiselle auktoriteetti. Ylempiarvoisen tehtävä on pitää laumassa laumajärjestystä yllä. Samalla alempiarvoinen pyrkii miellyttämään laumanjohtajaa, jotta tämän ei tarvitse alistaa sitä.
Moneen ongelmaan ratkaisuna toimii se, että halutut asiat saadaan ohjaajan kautta. Koiran on tehtävä työtä ansaitakseen haluamansa. Asioiden menettäminen on koiralle pahin rankaisu. Koira on opportunisti, se pyrkii aina hyötymään kaikesta.
Arkielämässä tulee pitää aina vahvisteet käytössä. Esimerkiksi auton kontti ei aukea, ennenkuin istutaan ja odotetaan rauhassa. Kasvatus oikeilla vahvisteilla pennusta saakka helpottaa ja tuskin tulee isoja ongelmia koskaan. Rankaisu on taitolaji ja fyysinen körmyytys on väärä valinta. Samoin jos pelkää omaa koiraansa, on asioita todella vaikea saada onnistumaan.

Agressiivisuus

Olennaisena osana laumakäyttäytymiseen kuuluu myös agressiivinen käyttäytyminen, joka ohjaa esimerkiksi rodun ja lauman sisäisiä kamppailuja. Vahvimmat menestyvät ja yleensä mikäli lähinnä henkinen taistelu menee fyysisen taistelun tasalle, niin heikompi osoittaa alistumisen merkkejä jotta lauma säilyy vahingoittumattomana ja elinkelpoisena.
Pelkoagressiivinen koira puree jalkoihin, käsiin ja selän puolelle. Varma koira tähtää jo katseellaan suoraan keskelle vartaloa hyökätessään.

Laumavietti

Viettiärsykkeenä toimii joutuminen laumanjohtajan epäsuosioon. Viettikäyttäytymistä on laumanjohtajan miellyttäminen, laumasääntöjen mukaan toimiminen. Ja viettipäämääränä on saavuttaa laumanjohtajan hyväksyntä. Koiraa voi palkata kehulla ja rauhallisella kosketuksella, ei turhaa läpyttelyä ja höpötystä. Ihminen höpöttämällä rauhoittaa itseään, se häiritsee koiran työskentelyä. Kannattaa pitää mielessä kultainen keskitie, ei turhaa höpinää vaan selkeät ohjeet.

Mustavalkoisuus

Koiran kokonaishallinta perustuu aina ohjaajan ja koiran väliseen hyvään suhteeseen ja laumajärjestykseen. Mitä mustavalkoisempaa ja selkeämpää koiran elämä laumassa on, sitä helpompi koiran on elää. Koira joko tekee asioita tai ei saa tehdä, välimuotoa ei ole. Koira kaipaa palautetta, sekä positiivista että negatiivista. Molempien palautteiden tulee lähteä sydämestä ja tunteella, äänenpaino ratkaisee.

Hyödyntäminen

Laumakäyttäytyminen on aina aktivoitavissa ja ohjaajan vaikeutena on lähinnä osata aktivoida se.
Vahva johtaja luo turvallisuuden tunteen. On reilu ja johdonmukainen. Luo selkeät säännöt, joiden noudattamista on valvottava.

Inhimillistäminen

Vahva johtajuus ei tarkoita väkivaltaa tai tyranniaa. Koira saa olla koira, pahinta mitä koiraa kohtaa voi tehdä on inhimillistää se. Koira ei muistele menneitä, vaan elää tässä ja nyt.

Ongelmat

Jos laumajärjestys on epäselvä, tulee ihmisen toimia aluksi korostetusti laumanjohtajana. Opettele havainnollistamaan milloin koirasi vaatii sinulta asioita. Useat koirat käyttävät sosiaalista dominanssia; Koira pukkaa kättäsi kun silitys loppuu, kumpi teistä käskee kumpaa?

Vahvistaminen

Pyri siihen, että koirasi tekee sinulle jotakin, ansaitakseen jotakin. Muista aina palkita oikeasta käytöksestä, näin väärät toiminnot vähenevät ja oikeat lisääntyvät.

Oma paikka

Älä anna koirasi vallata sohvaasi tai sänkyäsi, koiralla on hyvä olla oma paikka. Tämä ei tarkoita, että koira pitäisi sijoittaa kauimmaiseen nurkkaan tai eristää johonkin huoneeseen. Koira haluaa olla lähellä omaa laumaansa ja tuntea olevansa osa laumaa.

Merkkailu

Älä anna koiran merkkailla lenkillä vähän väliä, koirat yrittävät hallita ympäristöään merkkailulla. Koiralle ei pidä myöskään sallia joka hajun nuuskimista. Koiralle sallitaan haistelu ja tarpeiden teko itse pysähtymällä, eikä niin että koira pysäyttää ohjaajan tarvittaessa. Reviirikäyttäytyminen vahvistuu ja merkkailu lisääntyy, kun muiden hajuja on omitulla reviirillä.

Tavoitteena on, että koirasi sekä rakastaa että kunnioittaa sinua!


Itse pidin luentoa hyvänä ja jaan paljon ajatuksia Jari Keinäsen kanssa. Jos hän tulossa jonnekin lähistöllesi luennoimaan, suosittelen kuuntelua.






sunnuntai 10. helmikuuta 2019

Koulutuksella Kamuksi, osa 1

 Kuten otsikosta voi jo päätellä, vietin viikonloppuni (edes vähän) viisastumalla. Eläinlääkäriasema Kamu järjesti 1-vuotis syntymäpäiviensä kunniaksi luennon, luennoitsijana oli Jari Keinänen. Keinänen oli se syy, miksi luennolle lähdin. Opiskellessani Louella, aloitti hän siellä kouluttajapuolen opettajana. Pidin hänen tavastaan olla koirien kanssa, sekä luontaisesta auktoriteetista mikä hänestä löytyy. Vaikka kerran hän sanoikin minulle, kun saksanpaimenkoirallani oli vaaleanpunainen kaulapanta ja hihna, että tuo koiras häpeää itteään enemmän kun tajuatkaan, osaan nykyään ottaa sen jo huumorilla, vaikka silloin menikin rekkalastillinen herneitä nenään.

 Luennolla käsiteltiin suhdetta omaan koiraan, laumanjäsenyyttä, koiran perustarpeita ja kuinka voi itse antaa koiralle asioita, joita se tarvitsee voidakseen hyvin. Myös laumavietti oli hyvin keskeinen osa luentoa. Käyn tässä nyt läpi muutaman asian, mitä luennolla käsiteltiin.

 Keinäsen mukaan koirat tarvitsevat kolmea asiaa; toimintaa, sääntöjä ja huolenpitoa. Nykyään koirat saavat eniten huolenpitoa, mutta toivoisivat enemmän toimintaa ja tarvitsisivat enemmän sääntöjä. Koiran ja lapsen kasvattamisessa on paljon samoja piirteitä, et voi lapsellekaan olla vain kaveri, vaan on luotava suhde, jossa vanhempaa kunnioitetaan ja noudatetaan yhteisiä sääntöjä. Eikä se lapsenkaan kohdalla tarkoita huutoa, väkivaltaa ja ääretöntä kuria, vaan enemmän yhdessä oppimista ja myös sitä virheiden tekoa sekä kunnioitusta molemmin puolin.
 Omistajan herkästi hoitavat koiriaan, niitä käytetään eläinlääkärissä, hieronnassa, uimalassa, näyttelyissä, koulutuksissa jne, mutta saako koira toimia oman laumansa kanssa? Saako se toimia laumansa hyväksi ja hoitaa sille sopivia tehtäviä? Tästä oli esimerkkinä puiden haku. Hae koiran kanssa puita ja anna sille puu myös kannettavaksi, se on yhteistä tekemistä, joka tekee koirankin tärkeäksi.
 Toimintaa on muunmuassa liikunta, jokaisen koiran tulisi edes joskus tuntea itsensä fyysisesti niin väsyneeksi, ettei jaksa ylös nousta. Harrastuksista kannattaa valita sellaisia, mistä itsekin tykkää. Muuten se menee väkisin tahkoamiseksi ja kyllä koira huomaa omistajan mielialan. Toki aina on huonojakin päiviä, mutta jos täytyy hampaat irvessä harrastaa, ei se palvele loppujen lopuksi ketään.
 Säännöt ovat jokapäiväistä hallittavuutta, myös urheilusuorituksia joillekin. Sekä hyvin vahvasti laumanjohtajuutta ja laumanjäsenyyttä. Nykyään ollaan pitkälti sitä mieltä, että koira ei voi tuntea ihmistä laumakseen ja onko koira ylipäätään laumaeläin, mutta minä kyllä henkilökohtaisesti olen valmis uskomaan laumanjohtajuuteen. Se on toiminut ison koiralauman kanssa vuosia, toki ymmärrän myös muiden ihmisten näkemyksiä asiasta.
 Huolenpitoa on hyvä ravinto, lepo ja puhtaus. Siihen kuuluu myös sosiaalisuus, koira on huomattavasti ihmistä sosiaalisempi olento ja se herkästi valitsee lajikumppanin ihmisen edelle.
Huolenpitoa on myös välittäminen. Koira kaipaa kehuja, mutta kehumisen on lähdettävä suoraan sydämestä, muuten se ei riitä laumapalkkana.
 Loppujen lopuksi, koira on tyytyväinen hyvin vähään.

 Luennolla puhuttiin myös ongelmista koirien kanssa. Yleisimmät ongelmat ovat remmirähjäys ja eroahdistus. Niitä en ala tässä enemmän puimaan, jokaisella on omat keinonsa ratkaista nämä ongelmat ja jos omat rahkeet ei riitä, on ihan hyvä kääntyä ammattikouluttajan puoleen.

.. Ja enempää en ehdikään tähän tarinoimaan. Loppu luennosta käsitteli laumakäyttäytymista ja johtamista, palaan toisessa osassa, kunhan saan hoidettua työt alta pois.




perjantai 18. tammikuuta 2019

A-pennut kasvavat


Gwendorian Amazing Amelia 




Gwendorian Awesome Avianna 



Typyt ovat nyt vajaan viiden kuukauden ikäisiä, reippaita ja aktiivisia koiranalkuja. Awesome Avianna, Aava, on hyvin vilkas ja avoin ja viettää aikaa usein hevostallilla ja koirakavereiden kanssa. Amazing Amelia, Siri, on luonteeltaan vähän harkitsevanpi, mutta ei siltäkään vauhtia puutu. Ihmisiä ei ujostele, vieraita koiria vähän jännittää. Siri on nyt alkanut käymään Jörön kanssa näyttelytreeneissä, näin valmistaudutaan tulevaan kesään. 

(Typyjen kuvat ovat haltijoidensa/omistajiensa ottamat, ja he omistavat kaikki oikeudet kuviin. Kuvien kopiointi on kiellettyä.) 



- Riikka 



sunnuntai 13. tammikuuta 2019

Jörön ensimmäinen kerta junnuissa

Jörö oli tänään ensimmäistä kertaa junioriluokassa. Kävimme Kajaanin kansainvälisessä koiranäyttelyssä kokeilemassa, miltä tuntuu kisailla isojen poikien kehässä. Kovassa seurassa oltiin, siitä huolimatta minun pieni poikanen sai vara-SERTin ja oli kolmanneksi paras uros! Kyllä tämä oli aivan mahtava alku Jörön näyttelyuralle. Seuraava koitos onkin vasta maaliskuussa, Pellossa, eli vielä on aika hioa koiraa. 😊🤩



- Riikka